Neuvostokirjailijan Mihail Bulgakovin p\u00e4\u00e4teos oli \u201dSaatana saapuu Moskovaan\u201d. 1930-luvulla kirjoitetun satiirin aikoina elettiin tyranni Josif Stalinin aikoja. Tiet\u00e4en maansa linjan , kirjailija ei uskonut tekstins\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4n julkisuuteen. Kirja julkaistiin vajaa 30 vuotta kirjailijan kuoleman j\u00e4lkeen, ihme sekin. Presidentti Vladimir Putin on n\u00e4kyv\u00e4sti puolustanut Stalinin tekoja.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 me saamme todistaa, miten Bulgakovin kirjan nimi on totta. Ainakin valveutuneen kristityn tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jumalan ja saatanan todellisuus. Bulgakov k\u00e4sitteli kirjassaan my\u00f6s Jeesuksen aikoja , jolloin pimeydess\u00e4 vaeltaneet valtiolliset ja kirkolliset johtajat vainosivat Jeesusta. Rakastava Jumala on todellisuutta. Niin on tuhoava vastavoima , josta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 montaa nime\u00e4. Suomalainenkin sen kirotessaan mainitsee: perkele tai saatana, piru vie. Sielunvihollinen tai paholainen ovat viel\u00e4 synonyymeja, vaikka huonoja kiroamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Kumman puolella me olemme , Jumalan vai saatanan? Hyvin harva tietoisesti vastaa palvelevansa pimeyden ruhtinasta. Valitettavasti demoniset voimat ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Se n\u00e4kyy ajassamme turhan selv\u00e4sti. Niihin on suhtauduttava vakavasti, ei kuitenkaan tarvitse pel\u00e4t\u00e4. On mahdollisuus etsi\u00e4 vapautusta ja apua. Mist\u00e4 se l\u00f6ytyy? Rakastava Taivaallinen Is\u00e4 lupaa ylivertaista apua Uudessa testamentissa:<\/p>\n\n\n\n
\u201dSaatana tuhoaa, tappaa ja varastaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jeesus tuli tehd\u00e4kseen tyhj\u00e4ksi sen teot\u201d. \u201dEn min\u00e4 ole antanut teille pelkuruuden henke\u00e4, vaan rakkauden , voiman ja raittiin mielen hengen\u201d .<\/p>\n\n\n\n
Saatana on lymyillyt Moskovassa jo pitk\u00e4\u00e4n. Nyt se on l\u00e4htenyt liikkeelle ja riehuu j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4sti. Tuo tuhovoima on v\u00e4rv\u00e4nnyt joukkoihinsa pienikokoisen uhoavan miehen. Tuskin enemmist\u00f6 ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4k\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 , millaista viikatetta Pietarin karatemies pyrkii nyt heiluttamaan.<\/p>\n\n\n\n
45 miljoonainen Ukrainan kansa k\u00e4rsii . Lukemattomat kristittyjen viestit kertovat, ett\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 on huudettu Jumalan puoleen. Heit\u00e4 tukee miljoonat kristityt maailmalla. Pelkk\u00e4 rauhankellojen soitto ei auta , ellei se johda todelliseen rukoukseen. Siihen Jumala haluaa vastata . Monenlaista apua tarvitaan. Miten EU, USA, NATO ja muut maat reagoivat? Mielenosoitukset ja pelkk\u00e4 my\u00f6t\u00e4tunto ovat voimattomia vilpitt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tarkoituksesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n
Toivottavasti joku kirjailija voi pian kirjoittaa: SAATANA PAKENI UKRAINASTA .<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Neuvostokirjailijan Mihail Bulgakovin p\u00e4\u00e4teos oli \u201dSaatana saapuu Moskovaan\u201d. 1930-luvulla kirjoitetun satiirin aikoina elettiin tyranni Josif Stalinin aikoja. Tiet\u00e4en maansa linjan , kirjailija ei uskonut tekstins\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4n julkisuuteen. Kirja julkaistiin vajaa 30 vuotta kirjailijan kuoleman j\u00e4lkeen, ihme sekin. Presidentti Vladimir Putin on n\u00e4kyv\u00e4sti puolustanut Stalinin tekoja. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 me saamme todistaa, miten Bulgakovin kirjan nimi on… SAATANA SAAPUI MOSKOVAAN<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maakuntalehdet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":140,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions\/140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}