Usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n Raamatun olevan myytti, jonka paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 ei voida todistaa. Joku toteaa, ett\u00e4 Jumala on mykk\u00e4 sepitteellinen toimija.<\/p>\n\n\n\n
Maailman luetuinta kirjaa pidet\u00e4\u00e4n satukirjana , miss\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Usein ihminen tekee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 hatarin tiedoin.Jokainen meist\u00e4 on oikeutettu mielipiteeseen. On kuitenkin murheellista, jos teilaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkan Raamatun humpuukiksi. Toki on totta, ett\u00e4 pelkk\u00e4 tekstin tutkiminen on hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 ilman sen sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Omakohtainen Jumalan ja raamatun punaisen langan, Jeesuksen, kohtaaminen avaa mahdollisuuden tiedostaa t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Kokemusper\u00e4inen ymm\u00e4rrys on teoriaa ja filosofioita vahvempi.<\/p>\n\n\n\n
Jumalaa ei tarvitse puolustaa. Luojamme ilmaisee itsens\u00e4 raamatussa ainutlaatuisen tarkasti. H\u00e4mm\u00e4stymme, jos tutkimme vuosisatoja aiemmin puhuttujen profetioiden toteutumista Yksin Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on yli 300 kertaa ennustettu tarkasti satoja vuosia etuk\u00e4teen .Tuhansia muita ennustuksia on toteutunut tarkasti. Sattumanvarainen todenn\u00e4k\u00f6\u00edsyys on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni. Lukuisat profetiat odottavat aikaansa, osa toteutuu n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. Ihmiskuntaa ja suomalaisiakin her\u00e4tell\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n vapauttavaa ja siunauksellista totuutta. Jeesus ei tullut perustamaan uskontoa, vaan mahdollistamaan meille yhteyden Jumalaan uskon kautta.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4mme juhannusaikaa. Monia myyttej\u00e4 liittyy juhannusmenoihin. Mutta on yksi todellinen juhlan sankari, Johannes Kastaja. H\u00e4n valmisti tiet\u00e4 Jeesukselle . Huutavan \u00e4\u00e4ni er\u00e4maassa kuului: \u201dTehk\u00e4\u00e4 parannus\u201d. Se oli ja on moderni kehotus k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jumalan puoleen ja mielen muutokseen. Pienoisevankeliumi kertoo: \u201dNiin on Jumala maailmaa rakastanut, ett\u00e4 antoi ainokaisen poikansa, ettei yksik\u00e4\u00e4n, joka h\u00e4neen uskoo hukkuisi, vaan h\u00e4nell\u00e4 olisi iankaikkinen el\u00e4m\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Jokaisella on mahdollisuus valita Jumala tai joku myytti. Jumalalta voi anoa el\u00e4m\u00e4\u00e4 , joka kantaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja ikuisesti. Mit\u00e4 myytit tarjoavat?<\/p>\n\n\n\n
Mukavaa ja siunauksellista juhannusta lukijalle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n Raamatun olevan myytti, jonka paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 ei voida todistaa. Joku toteaa, ett\u00e4 Jumala on mykk\u00e4 sepitteellinen toimija. Maailman luetuinta kirjaa pidet\u00e4\u00e4n satukirjana , miss\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4\u00e4. Usein ihminen tekee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 hatarin tiedoin.Jokainen meist\u00e4 on oikeutettu mielipiteeseen. On kuitenkin murheellista, jos teilaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkan Raamatun humpuukiksi. Toki on totta, ett\u00e4 pelkk\u00e4 tekstin… PERUSTUUKO KRISTINUSKO MYYTTEIHIN?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-115","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maakuntalehdet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":116,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115\/revisions\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/demo.ilouutiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}