Äskettäin luin lehdestä jutun mormoninuorten lähetystyöstä. He haluavat aidosti suomaliset uskoon. Juttu ei kerro, mitä uskoa nuoret tarkoittavat. He pelkäävät tulevansa sekoitetuiksi Jehovan todistajiin. On hyvä tietää, että kumpikaan näistä suuntauksista ei ole kristillinen. Ne kieltävät kristinuskon keskeisen sanoman kolmiyhteisestä Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä.
Mormonin kirja on suuntauksen ylin auktoriteetti. Sitä pidetään Raamatunkin yläpuolella olevana totuutena, vaikka epäselvyyksiä on ilmennyt paljon.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon nimi on komea. Kirkon monia piirteitä ja toimia ei mitenkään voi sanoa kristilliseksi, eikä mormonien symboli olekaan risti. Temppelissä rukoillaan kuolleiden puolesta ja sijaiskastetaan heitä. Uskonkappaleisiin kuuluu, että taivaallinen Uusi Jerusalem perustetaan Amerikan mantereelle. Mormonitemppelimenoissa on paljon samankaltaisuutta salaisten vapaamuurarirituaalien kanssa.Kelvollisimmat pääsevät korkeimpaan taivaaseen, toiset alempiin. Helvettiin joutuvat vain saastaisimmat. Kirkko opettaa, että taivaallinen Uusi Jerusalem perustetaan Amerikan mantereelle.
Suomessa on yksi temppeli Espoon Karakalliossa, kirkkorakennuksia on useissa kaupungeissa. Temppeliin pääsevät vain kelvollisesti elävät mormonit. Tavalliset kirkot ovat avoimia.
Nuoret lähetyssaarnaajat ovat vilpittömiä tehtävässään. He käyttäytyvät esimerkillisesti, ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Heidän viestinsä ei vain ole se, mitä Raamattu rakastavasta Jumalasta ja Jeesuksesta ilmoittaa. Tuskin nuoret miehet itsekään tiedostavat oppinsa outouksia. Kahden vuoden ulkomaankomennus kuuluu heidän uskonnolliseen koulutusohjelmaansa. Se on osa hyvistä teoista, joiden perusteella edetään lähemmäs Jumalaa. Mormonit korostavat omia suoritteita ja rituaaleja.
Nyky-Suomessa tarvitsemme lähetystyötä. Mutta millaista? Sisältö ratkaisee. Ei Raamatun viisauksia ja sanomaa kannata väärentää. Punainen lanka on tärkein. Seppä Högman totesi kauan sitten saarnamies Paavo Ruotsalaiselle: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisäinen tunteminen.
Kirkas evankeliumi ja Jeesuksen seuraaminen tähtää siunaukselliseen, muttei helppoon elämään. Suomessa on vahva kristillinen perinne. Hämmästyttävästi sitä
halveksitaan ja seuraukset näkyvät yhteiskunnassamme. Lisääntyvä hengellinen tyhjiö antaa tilaa kaikenlaisille oudoillekin ideologioille. Valitettavasti omissa kirkoissakin puhutaan usein niitä näitä. Raamatun keskiö Jeesuksen ja Pyhän Hengen todellisuudesta laimentuu. Ison kirjan viisaus ja ohjanta koskettaa myös arkea. Ymmärrettävästi uskonnollinen teoreetikko ei osaa välittää, mitä usko tarkoittaa ja miten se vastaanotetaan. Hän voi silti tehdä arvokasta työtä vaikkapa seurakuntien diakonia- ja palvelutehtävissä.
Meneillään on joka kotia tavoitteleva eri kristillisten seurakuntien toteuttama valtakunnallinen missio. Toivon, että teema ”Se löytyi” tulee todeksi monille. Kyse on taivastien ja Jeesuksen löytymisestä elämän perustaksi. Se ei tarkoita pelkkää jäsenyyttä kirkkoon.
Lääkäri
Kouvola